Anna Liisa


Teatteri Avoimet Ovet: Anna-Liisa
ohjaus Heini Tola
rooleissa Kai Bäckström, Paavo Kerosuo, Karoliina Kudjoi, Helmi-Leena Nummela, Jukka Pitkänen, Petriikka Pohjanheimo
ensi-ilta 14.9.2016
esitykset ajalla 13.9.–13.12.2016

Minna Canthin klassikkonäytelmä on ihmiskuvauksessaan viiltävän tarkka ja herkkäviritteinen, nykykatsojalle samanaikaisesti rakkaustarina, trilleri ja tragedia. Anna Liisan tarina kerrotaan tukahdutetuin tuntein ja raivoisin tunteenpurkauksin, unenomaisin kuvin ja lyyrisin lauluin.

Anna Liisa on vuosien ajan kantanut yksin synkkää salaisuuttaan. Henkisessä romahdustilassa hän on tappanut vastasyntyneen lapsensa eivätkä teosta tiedä muut kuin lapsen isä ja tämän äiti. Voidakseen unohtaa ahdistavat muistonsa on Anna Liisa päättänyt mennä naimisiin miehen kanssa, jota ei rakasta. Kun paikalle saapuu entinen rakastettu, alkaa taistelu Anna Liisan rakkaudesta. Tilanteet tihentyvät, jännittyvät ja lopulta Anna Liisa tunnustaa tekonsa. Totuuden ilmitulo romahduttaa monen maailman, mutta moitteettomista kulisseista halutaan pitää kiinni viimeiseen asti. Vain Anna Liisa on valmis murtamaan tämän valheellisuuden.

Anna Liisa on nuoren naisen kasvutarina, mutta se on myös kertomus yhteisön suvaitsemattomuudesta, armottomuudesta ja häpeästä. Syyllisyyden ja sovituksen ajattomat teemat polveilevat läpi näytelmän. Tämän päivän Anna Liisa kysyy, miten vapautua raskaasti painavasta syyllisyydestä, ympäristön langettamista paineista ja vaatimuksista olla virheetön, vahva ja menestyvä.

teksti Minna Canth
dramaturgia ja ohjaus Heini Tola
skenografia Veera-Maija Murtola
musiikki Suvi Isotalo
valosuunnittelu Antti Kujala
koreografinen konsultaatio Marjo Kuusela

rooleissa Kai Bäckström, Paavo Kerosuo, Karoliina Kudjoi, Helmi-Leena Nummela, Jukka Pitkänen, Petriikka Pohjanheimo 

Esityksen kesto n. 1 h 45 min. Esityksessä on väliaika.

Anna Liisa -näytelmä pokkarina myynnissä teatterin lipunmyynnissä à 10 €.

Näytelmä tutuksi – ohjaaja esittelee teosta 22.10, 19.11. ja 10.12. tuntia ennen esitystä. Tekijät tutuiksi – yleisökeskustelua työryhmän johdolla 29.10. ja 12.11. esityksen jälkeen. Näissä illoissa korotetut lipunhinnat, hintaan sisältyy myös käsiohjelma.

Katso lisää esityskuvia Flickristä.

 

Kritiikit

Heini Tola on dramatisoinut Minna Canthin viimeiseksi jääneestä näytelmästä mukavan pelkistetyn version kuudelle näyttelijälle. – – Juonen ja henkilögallerian riisumisen kautta korostuvat syyllisyyden kollektiiviset ja ajattomat teemat. Yksin Anna Liisa ei ole lapsen murhaaja, koko yhteisö on sairastunut teeskentelyn ja asioiden paremmin päin esittämisen syntiin. Pelkistetty tulkinta antaa esitykseen luontevasti pakottoman modernin sävyn. – – Tanssikoreografiat ja Suvi Isotalon musiikki lisäävät esitykseen kaunista lyyrisyyttä. Juuri sanattomina hetkinä, tanssikohtauksissa, Mikon ja Anna Liisan välinen tukahdutettu intohimo vakuuttaa. Helmi-Leena Nummelan heleää ääntä olisi kuunnellut mielellään lisääkin. Nyt se pääsee oikeuksiinsa oikeastaan vasta lopun lunastuksenomaisessa kohtauksessa. Anna Liisan vapautus on kaunis ja kirkas. Ja kyllä se puhuttelee, tänäkin päivänä.
Laura Kytölä, HS 16.9.2016

 

Onneksi on Heini Tola. Hän osaa kaivaa yli satavuotiaasta tekstistä olennaisen ja osoittaa Canthin kuvaamien konfliktien ikuisen luonteen. Mihinpä ne olisivat kadonneet, ihmisten väliset rikokset. Oivaltaen ja uskaltaen syntyy sitten Anna Liisan kaltaisia helmiä, joissa näkemyksellinen näyttämöllepano kohtaa syvästi rooleihinsa eläytyvät näyttelijät. – – Tolan version sykähdyttävä loppu korostaa Anna Liisan riemullista vapautumista äijäkaartin ikeestä, mutta rengin luikahtaminen vastuusta jurppii silti. Canth varmaan toivookin, että jurppii.
Jaana Semeri, Tanssi & Teatteri + Sirkus 20.10.2016

 

Helmi-Leena Nummelas Anna Liisa gör en ung kvinnas kombination av bergfast övertygelse, ångestladdad osäkerhet, ånger och desperat hopp. Alla ingredienser hör ihop med varandra och den ena egenskapen och känslan är en osviklig följd av den andra. – – Den handlar om relationer, kärlek och livsval, men ännu mera handlar den om skuld och makt. Vad vi kan göra med varandra och för varandra – eller låta bli. De dramaturgiska medel den opererar med är klara och tydliga, stigande och klargörande, trots att ämnet är sammansatta orsaksrelationer.
Barbro Enkell-Grimm, Hbl 19.9.2016

 

Tola on ohjannut Anna-Liisastaan musiikillisen, visuaalisen ja runollisen teoksen, josta hän on karsinut pois uskonnollisuutta, tiivistänyt henkilömäärää sekä kaventanut Anna-Liisan auki kirjoitettua sisäistä maailmaa tunnelmiksi ja äänimaailmoiksi. – – Visuaalisuudella on merkitystä, kun Anna-Liisan maailmasta kerrotaan symbolististen sielunkuvien kautta. Tämä jättää näytelmän nimihenkilöä näyttelevälle Helmi-Leena Nummelalle paljon työtä. Nummela Anna-Liisansa tulkitsee mainiosti. Näyttelijäuransa alkutaipaleella vielä oleva näyttelijä ilmentää hyvin Anna-Liisan nuoresta asti kokemaa totisuutta, herkkyyttä ja ystävällisyyttä. Nuori nainen kuuntelee sydämensä ääntä niin rakastuessaan kuin löytäessään vapauden. – – Ajatuksiin nousee myös ihmisen arvo ja sen säilyttämiseen kytkeytyvä kaksinaismoralismin ja tekopyhyyden kulissi. Minna Canthin Anna-Liisa päättyy arvon palauttamiseen, mutta Tolan tulkinnassa arvon palauttaminen on katsojan päätettävissä. Se ratkaisu on esityksen suurin teko ja statement.
Terhi Tarvainen, Demari 29.9.2016

 

Minna Canthin klassikkonäytelmä Anna Liisa (1895) on saanut hätkähdyttävän ja tiiviin tulkinnan teatteri Avoimissa ovissa. Sen sovittanut ja ohjannut Heini Tola leikkasi tekstistä kaikki liiat rönsyt, ja jäljelle jäi täysin moderni trilleri, jossa nuori nainen koettaa selvitä menneisyyden tragediansa kanssa. Loppujen lopuksi häntä eivät auta sen enempää vanhemmat kuin rakkautta vannovat miehetkään. Mihin kaikkeen kuusi näyttelijää voikaan riittää! Lavalla rakkaus vaihtuu vinhasti vihaan, kateus kostoon ja hyvä tahto kaunaan. Synkintä tuskaa pehmentää Suvi Isotalon musiikki.
Suvi Ahola, HS 9.10.2016

 

Nyky-yhteiskunta ja ympäristömme ovat toki toisenlaisia, kuin reippaat sata vuotta sitten. Mutta ihmisluonto ei juuri ole muuttunut. Ehkä siksi ohjaaja Tola on karsinut Anna-Liisasta kaiken turhan ja epäolennaisen. Ollaan ajattomassa ajassa, jossa häpeä, syyllisyys, moraali, vastuu, valhe ja vapaus näyttelevät kukin painokkaita roolejaan. Pelkistetty lavastus antaa suurille teemoille tarpeellista väljyyttä, ja katsojalle jää tilaa jäsennellä näkemäänsä. Sillä ristiriitoja näytelmästä löytyy, kun liikutaan yksilön ja yhteisön, vallan ja hyväksikäytön, sattumien ja valintojen kivikkoisessa maastossa. Kuka lopulta on pelkästään hyvä tai paha, esitys korostuneesti kysyy. Avointen Ovien versio Anna-Liisasta ei sorru aikansa uskonnollisuuteen eikä selittelyyn, se on linjakasta draamaa, jota oivallinen musiikki ja näyttelijöiden puhutteleva liikekieli terästää.
Puhuttelevaa-blogi 14.9.2016

 

Teatteri Avoimien Ovien Anna Liisa on tiheätunnelmainen ja onnistunut päivitys Minna Canthin viimeiseksi jääneestä näytelmästä. Teoksen moraaliset teemat syyllisyydestä, häpeästä, totuuden kohtaamisesta ja rajojen rikkomisesta sekä yksilön vastuusta ovat ajankohtaisia aiheita vielä tänäänkin. Ne koskettivat jo aikalaisia teoksen kantaesityksessä vuonna 1895. Yhtälailla Anna Liisan kasvutarina tekee vaikutuksen nykykatsojaan, niin vahvoja sekä tarina että Heini Tolan dramatisoima ja ohjaama tulkinta ovat. Klassikosta tehty modernisointi on viiltävä ja koskettava. Sitä paitsi näytelmän teemat eivät ole Canthin ajoista tippaakaan vanhentuneet, ei edes miehisen vallan käyttö naista alistamaan. – – Tolan dramatisointi on tiivistänyt alkuperäisteosta ja hän on jättänyt teokseen sen kuusi keskeistä henkilöä. Vaikka tulkinta näyttämöllä on uusi ja moderni, on Tola säilyttänyt Canthin voimakkaan ja vahvan dialogin. Helmi-Leena Nummelan Anna Liisa on tuskaisen vereslihainen tulkinta. Hänen näyttelijäntyönsä on intensiivistä ja saa päähenkilön sielunmaiseman välittymään katsojalle terävästi. Nummela rakentaa roolin taitavasti ja vähäeleisesti ja juuri siksi Anna Liisasta rakentuukin näyttämölle koskettava hahmo.
Pessin ja Illusian luona -blogi 16.9.2016

 

Canth on kovaa kamaa. Teatteri Avointen Ovien Anna Liisa sen jälleen todistaa. Canthissa on kanttia. Dramaturgia ja ohjaus (Heini Tola) uskaltavat puhdistaa, pelkistää ja keskittyä olennaiseen, ja liike (Marjo Kuusela) ja musiikki (Suvi Isotalo) nostetaan täysivaltaiseen asemaan. Anna Liisan ja Mikon suhteessa on sähköä, siihen esityksen alkukohtaus virittää. Anna Liisa (Helmi-Leena Nummela) on täynnä halun iloa, nuorta rakkautta, eikä Mikko (Kai Bäckström) ole mikään tunteeton viettelijä. Tätä alkukohtausta vasten Anna Liisan raskas salaisuus, murhemieli ja kasvu painavaan vastuuseen piirtyvät entistä selkeämmin esiin, samoin vanhempien ja koko yhteisön julmat kulissit. Katsomo oli liki täynnä lukiolaisia, hipihiljaa. Esityksen jälkeen erotan erään tytön sanat ”Ihan hirveetä, jos mulle olis käynyt noin”.
Hanna Helavuori, TINFO-tiedote 29.9.2016

 

Tolan versio Anna Liisasta on sopivan riisuttu ja raikas. Tunnelma ja tunteet ovat intensiivisiä, ilma sähköinen. Näyttelijävalinnat ovat onnistuneet erinomaisesti. Helmi-Leena Nummela eläytyy nimirooliin joka solullaan ja laulaa niin, ettei kylmiltä väreiltä voi välttyä. – – Koko työryhmä onnistuu vaikeassa tehtävässä: esitys yhdistää muun muassa sekopäisen hauskat ja toisaalta taas myös sananmukaisesti kuolemanvakavat kohtaukset eheäksi kokonaisuudeksi. Juoni on riittävän yksinkertainen, eikä missään sorruta ylimääräiseen kikkailuun. Esitystä rytmittävät musiikkinumerotkaan eivät tunnu yhtään irrallisilta, vaan päinvastoin kuljettavat kertomusta eteenpäin. Tarina ja näyttelijä saavat kaipaamansa tilaa, kun kaikki ylimääräinen on jätetty pois. Katsoja saa rauhassa ajatella ja pohdiskella isoja teemoja, kuten rakkautta, omistushalua, syyllisyyttä, sovitusta ja kulissien takana elämistä.– – Klassikko ei ole vanhentunut yhtään. Canthin aikainen kielikin taipuu hyvin näyttelijöiltä. Päähenkilö Anna Liisaan on helppo samaistua. Aika moni meistä pelännee jollain tapaa paljastuvansa erilaiseksi kuin muut ovat kuvitelleet, vaikka salaisuudet ovat harvoin yhtä valtavia kuin Anna Liisalla. Avoimien Ovien Anna Liisa loppuu hienoon, tunnelmalliseen ja voimauttavaan kohtaukseen.
Kulttuurikuuri-blogi 13.10.2016