Strategia 2025 – 2029

Yleistä

Teatteri Avoimet Ovet (TAO) on vuonna 1998 perustettu, valtion rahoituslain ulkopuolinen helsinkiläinen ammattiteatteri, jonka toiminta on jatkuvaa ja ympärivuotista. Teatteri on toiminut vuodesta 2013 Sponda Oyj:lta vuokraamissaan tiloissa osoitteessa Erottajankatu 5, keskeisellä paikalla Helsingin ydinkeskustassa. Teatteri Avoimia Ovia hallinnoi Teatteri Avoimien Ovien kannatusyhdistys ry.

TAO:n tuotannot koostuvat aikuisille suunnatuista, teatterialan ammattilaisten tekemistä näyttämöteoksista. Sen oman ohjelmiston pääpaino on kansainvälisesti kiinnostavissa, uusissa kotimaisissa ja eurooppalaisissa kantaesityksissä sekä romaanidramatisoinneissa. Teatteri tuottaa vuosittain kaksi omaa ensi-iltaa, joista kumpikin saa noin 25–30 esityksen kauden. Näistä toinen on yhteistuotanto jonkin ohjelmistolinjaukseen sopivan teatterin tai vapaan ryhmän kanssa.

Teatteri toimii myös näyttämönä kuratoidulle vierailuohjelmistolle sekä erilaisille tapahtumille. Vierailuesityksiä on vuodessa noin 40 ja esitystoiminnan ohessa järjestettäviä tapahtumia noin 10. Tavanomaisena näytäntövuonna esityksiä ja muita tapahtumia on noin 120 ja katsojia/kävijöitä keskimäärin noin 10 000 henkilöä vuodessa. Näihin lukeutuvat myös teatterissa pidettävät yksityistilaisuudet. Teatterin rahoituksen kulmakivet ovat oma tulonmuodostus sekä Helsingin kaupungin toiminta-avustus ja Taiteen edistämiskeskuksen (TAIKE) toiminta-avustus.

Toimintaympäristö ja sen muutospaineet

Teatteri Avoimet Ovet kuuluu eurooppalaiseen ammattimaisesti toimivien ryhmämuotoisten teattereiden perheeseen. Eurooppalaisen taideyhteisön toimintakenttää ja sen muutospaineita voi määrittää erilaisten yhteiskunnallisten muutosilmiöiden eli megatrendien kautta. Kiihtyvällä tahdilla kehittyvä informaatioteknologia, geopoliittiset konfliktit, pandemiat, globaali luonnonvarojen ehtyminen, lajikato ja ilmastokriisi vaikuttavat myös helsinkiläisen taideyhteisön toimintaan ja linjauksiin.

Aikakauttamme hallitsee eräänlainen globaali hätätilaolosuhde, joka on tunnusomainen suurten yhteiskunnallisten murrosten, kuten sotien yhteydessä. Miten aikamme suuret kehityskulut vaikuttavat näyttämötaiteen tulevaisuuteen? Entä minkälaisia tulevaisuuksia ylipäätään taideorganisaatiolle on nähtävissä? TAO:n organisaation toiminnan jatkuvuuden kannalta ja sen strategiaan 2025-2029 vaikuttavia merkittäviä muutospaineita ovat mm. 1. ekologinen kestävyys 2. kilpailu vapaa-ajasta, 3.informaatioteknologia vs. kohtaamisen taide, 4. väestön polarisoituminen, 5. talouden resilienssi.

1. Ekologinen kestävyys
   Yhteiskuntien materiaaliset reunaehdot ovat nousseet ilmastonmuutoksen ja muiden ympäristöongelmien ydinkysymykseksi. Yhteiskunnissa täytyy alati nopeammalla aikataululla saada aikaan massiivisia, järjestelmää koskevia rakenteellisia muutoksia, joiden perustana on kestävämpi luonnonvarojen kulutusta rajoittava elämänmuoto. Jokaisen toimijan täytyy maailmanlaajuisesti ponnistella maailman vähenevien resurssien riittävyyden puolesta. Taideorganisaatio ei ole siinä poikkeus. Hiilineutraaliuden saavuttaminen vaatii toimijuutta koko yhteiskunnalta. Tarvitsemme nopeaa ja radikaalia toimintaa niin valtioilta, yrityksiltä, kansalaisilta kuin yhteisöiltäkin. Näyttämötaide voi olla tässä rakennustyössä esitaistelija.
2. Kilpailu vapaa-ajasta
   Yhteiskunnallisen hätätilaolosuhteen luomien uhkakuvien kasvaessa kasvaa myös kuluttajakansalaisten tarve nopeaan irtikytkentään ja haluun täyttää vapaa-aikansa erilaisilla nopeaa mielihyvää tuottavilla korvikkeilla. Fossiilikapitalistisen yhteiskunnan raunioilla kulttuuri- ja taide-elämykset kilpailevat samoista kuluttajakansalaisen vapaa-ajan resursseista kuin viihde, pelit ja media mm. suoratoistopalvelut siinä kilpailussa tällä hetkel lä helposti häviten. Kaupallisen taiteen markkinointiresurssit luovat vapaa-aikaansa suunnittelevalle kuluttajalle helposti ja nopeasti tyydytettäviä tarpeita. Toisin kuin sen, korkeakulttuurisen taiteen tavoite on enemmänkin rakentaa todellisuutta kuin vaivuttaa uneen ja irtikytkentään ahdistavasta todellisuudesta.
3. Informaatioteknologia vs. kohtaamisen taide
   Kulttuurituotteiden tuottamisen ja niiden kulutuksen välille on syntynyt kuilu. Musiikkia, teatteria, kirjoja, elokuvia ja journalismia on helpompi tehdä ja levittää kuin koskaan aikaisemmin, mutta suuri osa niistä jää ilman yleisöä, koska ihmiset lukevat, käyvät teatterissa ja tilaavat sanomalehtiä koko ajan vähemmän. Informaatioteknologian vallankumous on sysännyt kulttuurin ja taiteen kokemisen syöksykierteeseen; kun taiteesta on tullut ensin viihdettä, viihteestä pikavideoita, some -meemejä ja klikkiotsikoita, ihmisen kyky keskittyä hidasta läsnäoloa ja niin sisäistä kuin ulkoistakin kohtaamista vaativaan taidemuotoon on muodostunut haastavaksi. Puhutaan mielenhajoituksen ajasta, jossa somen ja median alati nopeammat ja shokeeraavammat klikkejä metsästävät, mielihyvähormoonia tuottavat ärsykkeet ovat muuttaneet kulttuuria kuluttavaa ihmistä keskittymiskyvyttömäksi ja rauhattomaksi.
4. Väestön polarisoituminen
   Kerskakulutukseen perustuva kapitalistinen järjestelmämme tarvitsee yksilöitä ja individualismia. Näin ollen aikaamme onkin kutsuttu identiteettiliberalistiseksi ajaksi. Identiteettipolitiikalle on tyypillistä jyrkkä jaottelu: kansallisuus, etnisyys, luokkaerot, uskonto, vammaisuus, sukupuoli, sukupuolinen suuntautuminen jne. ovat usein identiteettipolitiikan ja toiseuttamiseen perustuvan vallankäytön ytimessä. Tämä johtaa äärimmilleen vietynä maailmaan, jossa dialogi ja yhteisymmärrys ovat mahdottomia kunkin kuplan vartioidessa omia etujaan ja oikeuksiaan. Taiteen vapaus on kovilla ja moni näyttämötaiteilija joutuukin kysymään, kenelle näyttämö kuuluu tai minkä ihmisryhmän todellisuuskäsityksen se jakaa universaalisti yhteisen arvopohjan murennuttua.
5. Talouden resilienssi
   Globaalit kansantaloudet ja Suomen talous elää murroksessa ja niiden sopeutumiskyky heiluttelee myös taideyhteisöjen toimintaympäristöjä. Yhteiskunnan avainteknologioiden murros, digitalisaatio ja siihen liittyvä systeeminen muutos saa yhteiskunnan vanhat perinteiset rakenteet heilumaan. Myös ikärakenteen muutos ja kestävyysvaje on ollut vaikuttamassa kulttuurin rahoituksen leikkauspaineisiin. Suomen hallitus vastasi haasteeseen linjaamalla lisätalousarviossaan 15.4.2024 että hallituskauden aikana kulttuurin määrärahoista vähennetään taannehtien yhteensä 150milj. euroa vuoteen 2027 mennessä. Tämä tuo TAOn kaltaisen taideorganisaation toimintaympäristöön epävarmuutta, vaikeasti ennakoitavuutta ja ailahtelevaisuutta. Kun tulevaisuus on ennakoimaton, korostuu organisaation etukäteissuunnitelmat erilaisten tulevaisuuksien ja suhdanteitten varalle hankaloittaen taiteen riippumattomuutta. Miten voidaan organisaation toimia kehittää niin, ettei talouden haasteet ylitä kapasiteettia toimia? Tarvitaan uudistavaa resilienssiä ja joustavaa sopeutumiskykyä kestävämpään toimintamalliin, joka samalla uudistaa organisaation rakenteita.

TAO on perinteisesti ollut feministisesti orientoitunut vahvojen naistarinoiden estradi. TAO:n perustajan näyttelijä Liisi Tandefeltin (1998-2003) teatterin esikuvina toimivat keskieurooppalaiset kahvila- ja teehuoneteatterit, kohtauspaikat, kulttuuriklubit. Heini Tolan kaudella (2004–2019) teatterin ohjelmiston perustana oli kotimainen draama, erityisesti klassikkotulkinnat ja kantaesitykset. Hanna Kirjavaisen ensimmäisellä strategiakaudella 2019-2024 naiserityinen ohjelmistopolitiikka laajeni koskemaan Toiseus-linjauksella kaikkien epätasa-arvon monien muotojen vaikutuksia näyttämötaiteen keinoin. Ohjelmisto kuratoitiin kausittain vaihtuvan toiseuteen liittyvän teeman kautta esim. sukupuoli, heimo, uskonto, sota jne.

“TAO – Kohtaamisia kaksijalkaisille”
Vastatakseen ohjelmistolinjauksillaan, toimintakonseptillaan ja organisaatiorakenteellaan aiemmin kuvattuihin taideorganisaation muutospaineisiin uudella strategiakaudellaan 2025-2029 TAO hakee merkitystä ja tukevaa arvopohjaa edelleen naiserityisestä ajattelusta, mutta ottaa sen rinnalle luonnon. Ekofeministiseksikin kutsutun maailmankuvamme ytimessä on väite, että länsimaisten kulttuureiden hierarkkinen kahtia jaottelu (dualismi) kulttuurin ja luonnon välillä johtaa sekä naisten että ei-inhimillisten olioiden (kasvit ja eliökunta) marginalisointiin. Taustalla on ajatus nk. “herruuden ideologiasta”, jonka ytimessä on käsitys järjen vallasta luonnon yli. Herruusjärjestelmistä perustamattomassa maailmankuvassa taas kaikki ovat osa luontoa. Nais-luontoerityinen ohjelmistolinjaus haluaa luoda ja korvata nykyisen patriarkaalisen ja luontoa tuhoavan yhteiskunnan kokonaan uusilla arvoilla. 

Ekofeministisen näyttämötaide kumpuaa näkemyksestä, että kaikki alistamisen muodot ovat verkkomaisessa suhteessa toisiinsa ja niiden taustalla toimivat samat mekanismit, oli kyseessä sitten rotuun, luokkaan, sukupuoleen tai lajiin perustuva sortaminen. Sen ohjelmistosisällöistä ja organisaatiorakenteesta läpitunkee halu valjastaa näyttämö valtarakenteiden ulkopuolelle jääville tarinoille.

TAOn ohjelmistolinjausta uudella strategiakaudella 2025-2029 hedelmöittää halu purkaa dualismia kuten järki/tunne, mies/nainen, mieli/ruumis, yhteiskunta/luonto ja sille ominaisia hierarkioita herruuden ja vähempiarvoisen suhteesta. Siinä missä perinteisesti luonnon on ajateltu olevan vähempiarvoinen kuin valtaa pitävä järki, nostaa ekofeministinen näyttämötaide pyhäksi vertaiseksi asettumisen ja patsaiden sijaan kaiken sen mikä maatuu, mädäntyy ja homehtuu luonnon orgaanisessa kiertävässä prosessissa. Sen yhtymäkohta taas teatteritaiteen katoavaiseen luonteeseen on ilmeinen.

Kun teatteri kokee vertaisuutta koko luomakunnan kanssa, ekofeministinen ohjelmistopolitiikka antaa näyttämön naiserityisen ohjelmiston lisäksi myös ei-inhimillisille olennoille ja niiden äänille. Se hyljeksii ohjelmistoonsa pyrkiviä individualistisia esiintuloja ja separatiivisia ja poissulkevia elementtejä. Minä- ja ihmiskeskeisen ohjelmistosuunnittelun sijaan se kääntää katseensa toiseen ja ymmärtää että kaikki sosiaaliset rakenteet niin ekosysteemissä kuin myös näyttämötaiteessa, perustuu toisesta huolehtimiseen.  Toisesta huolehtiminen on vertaiseksi asettumista, oli tässä ”toisessa” kyseessä sitten ihminen, ympäristö tai ei-inhimillinen olento filosofi Emmanuel Lévinasin (k.1995) etiikan mukaan.

Arvot

Rakkaus – rakkauden vastakohta ei ole viha vaan pelko. Siksi peloton rakkaus teatteritaiteeseen ja sen tekijöihin sekä myös ihmis- ja eliökuntaan hedelmöittää taiteelliset ulostulomme ja synnyttää sekä työyhteisöön että katsomoon myötätuntoa.

Leikki – leikin vastakohta ei ole työ, vaan masennus. Leikkiminen vaatii mielikuvitusta. Kun taiteemme ytimessä on leikki ja mielikuvitus ja näyttämöllämme leikkiin sitoutuneita sijaisleikkijöitä, voimme yhteisönä kurottaa kohti mahdollisia maailmoja ja luoda yhteisöön mielikuvituksen keitaita. Näin voimme laajentaa näköaloja vielä näkökykymme ulottumattomissa oleviin tulevaisuuksiin. Leikki tuottaa taidetta, joka opettaa yhteisöä sietämään moniäänisyyttä ja synnyttää demokratian kehittymiselle välttämätöntä uutta tietoa.

Vertaisuus – TAOssa vaalitaan vertaiseksi asettumista, tasa-arvoa ja huolenpitoa niin asiakkaiden, työntekijöiden kuin koko yhteisössä, sidosryhmiä ja verkostoja unohtamatta.  Olemme reilu työpaikka niin vakituiselle kuin määräaikaiselle henkilöstöllemme. TAO pyrkii tarjoamaan reilut ja työehtosopimusten mukaiset työsopimukset, -ehdot ja palkkauksen.  Uskomme vahvasti, että työyhteisön reiluus, myötätunto, avoimuus ja luottamus näkyvät yhteisön vuorovaikutuksen mutkattomuutena ja taiteellisessa laadussa, välittyen myös yleisölle. Käytämme ohjelmistosuunnittelussa ja näyttämötyön eri tekoprosesseissa direktiovaltaa purkavia tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaamme käytänteitä. Asetumme tasa-arvoiseksi rinnalla kulkijoiksi ihmisryhmien lisäksi luomakunnan eliökunnalle, joiden äänet huomioimme näyttämöllä tasapuolisesti.

Missio – Miksi olemme olemassa

Olemme suurten ajatusten pieni näyttämö. Teatteri Avoimien Ovien tehtävä on tuottaa elävään kontaktiin ja läsnäoloon perustuvia taiteellisesti korkealaatuisia näyttämöteoksia. Se on huolehtiva, kannustava ja turvallinen työpaikka freelancer-taiteilijoille ja omalle henkilökunnalleen. TAO on monitaiteellinen yhteisö, joka teatterin, tanssin, musiikin, elokuvan, äänitaiteen, videoinstallaatioiden, kirjallisuuden, runouden, so. taiteen eri muotoja käyttämällä uskoo synnyttävänsä yhteisöön kollektiivisen mielikuvituksen paikkoja.

TAO uskoo rakentavansa näyttämötaiteen avulla siltoja polarisoituneen yhteiskunnan eriytyville ihmisryhmille ja kantaa kestävän kehityksen missiota kaikissa toimissaan. Se erottautuu pääkaupunkiseudun teatteritarjonnasta tarjoamalla pohdiskeltua, tasa-arvoerityistä ja kestävän kehityksen ajatuksen sisältäviä sisältöjä ja kanssaan rinnalla kulkevalle yhteisölle keitaita erilaisten tulevaisuuksien kuvittelulle. Ohjelmistomme karttaa pääkaupunkiseudun tarjonnan minä-keskeisiä, urbaaneja tendenssejä mutta myös näyttämötaiteen kaupallisia virtauksia, jotka viihteellistävät taidekenttää. Se luottaa estradina monimutkaisten ja syvissä lumissa talvehtivien hitaiden arvojen ilmentymien tärkeyteen.

Näyttämömme on varattu yhteisöllisen uteliaisuuden hengelle. TAO tuottaa taiteen keinoin uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämpään, luonnonvarojen kulutusta rajoittavaan elämänmuotoon sekä sananvapauden, tasa-arvon ja ihmiskunnan yhteisymmärryksen lisääntymiseen. TAO on teatteri, joka uskoo ohjelmistollaan vahvistavansa ihmisten välistä yhteyttä sekä vertaisuuden- ja osallisuudentunnetta. Se tuottaa demokraattiseen keskusteluun tärkeää kokemusperäistä moniarvoisuutta, ehkäisee polarisaatiota lisäämällä kykyä erilaisten näkökulmien sietämiseen. Se tuottaa näyttämöteoksia, jotka synnyttävät yhteiskuntaamme myötätuntoa, rakentavat siltoja sekä reflektoivat niitä yhteiskunnallisia rakenteita vastaan, jotka ylläpitävät vierauden pelkoa, ylikulutusta tai murentavat tasa-arvoista demokratiaa. Sen näyttämö kurottautuu ajattelun ja kielen tuolle puolen. Se mielikuvittelee, sanoittaa ja auttaa kansalaista kohtaamaan selkeästi ja kirkkaasti asioita, jotka hän on luissaan ja ytimissään aina “tiennyt”, mutta joita on ollut vaikea sanoittaa.

Visio – mihin olemme menossa

TAO on ammattiteatteri ja kulttuuritoimija, joka hakee taloudellista vakavarainen jatkuvuutta ja realistisempia mahdollisuuksia kehittää omaa toimintaansa ja taidettaan laajojen tutkimus- ja kehitysjaksojen kautta sisältöjään syventäen. Olemme strategiakauden lopussa kansainvälisesti kiinnostava ääni Euroopan periferiasta. Teemme valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittävää omaäänistä ja uniikkia suomalaista teatteritaidetta yllättävistä tulokulmista ja uskomme äänemme olevan tärkeä Euroopan pohjoisten rajaseutujen ääni eurooppalaisen teatterin kuorossa. Meistä kohistaan luomamme taiteellisesti yllättävän ja omaperäisen ohjelmiston, kansainvälisen kiinnostavuuden ja taloudellisesti ja ekologisesti kestävän ohjelmiston vuoksi. Teemme ekologisesti vastuullista teatteria, johon yleisö ja teatterintekijät rakastuvat. Vastaansanomaton elämänuskomme, välittäminen, huolenpito, vertaiseksi asettuminen, mielikuvitus ja leikki valuvat teoksiimme ja koskettavat alati laajenevia katsojakuntia yli valtakunnan rajojen. Olemme taloudellisesti vakaana toimijana luottamustaherättävä yhteistyökumppani monelle teatteritoimijalle Suomessa ja Euroopassa.

Rakenne

TAOn perustehtävä on tuottaa taiteellisesti korkealaatuisia, ei kaupallisesti tuotettuja näyttämöteoksia. Uuteen viisivuotiseen strategiakauteen 2025-2029 TAO lähtee toimintakonseptinsa rakenteellisella uudistamisella, joka pohjaa talouden tervehdyttämisen haasteisiin; esitystoimintaa on laajennettava ja sen omarahoitusosuutta on nostettava. TAO rakenteelliset tukijalat ovat 1. Esitystoiminnan tuotantorakenne, 2.Yleisötyö 3. Kansainvälistyminen.

1. Esitystoiminnan tuotantorakenne uudistuu. Siinä missä aikaisemmin TAOssa tuotettiin kaksi omaa tuotantoa kevät- ja syyskausilla, nyt rakennetta muutetaan taloudellisesti turvallisemmaksi. Toimintavuodessa TAO:lla on yksi oma tuotanto ja yksi yhteistuotanto. Oman tuotannon valitsee ja ohjaa teatterinjohtaja Hanna Kirjavainen ja sille varataan TAOn vuosibudjetissa aikaisempaa isompi tuotantobudjetti taiteellisesti laadukkaan esityksen takaamiseksi. Oma ohjelmisto valikoituu teatterin taiteellisten linjausten mukaisesti.

   Vuoden toiseen tuotantoon eli yhteistuotantoon haetaan keväisin kumppani julkisella haulla. Kumppani voi olla VOS-, vapaankentän teatteri tai vapaa ryhmä, jolla jo on omaa produktiorahoitusta olemassa. Yhteistuotantokumppani haetaan vuoden aikajänteellä niin että kumppani ehtii täydentää budjettiaan apurahakauden hauilla. TAOn tuotantorakenteen vuosikellossa se toimii niin, että keväällä, seuraavan syksyn vierailuja haettaessa, haetaan myös seuraavan vuoden keväällä toteutettava yhteistuotanto. Yhteistuotantokumppanille varataan TAOn vuosibudjetissa tuotanto- ja työskentelytuki.

   Yhteistuotantojen ja oman tuotannon lisäksi TAOn näyttämöllä nähdään keväällä ja syksyllä kuratoitu vierailuohjelmisto, johon valitaan esiintyjät avoimella haulla kaksi kertaa vuodessa, aina seuraavalle kaudelle. Valintakriteereihin kuuluu esityksen sopiminen kauden teemaan ja samaan viestinnälliseen linjaan teatterin oman tuotannon kanssa. (kaavio esityskauden tuotantorakenteesta)

2. Tuotantorakenteemme uusi-vanha aluevaltaus on yleisötyö. Uudella strategiakaudella sen tavoitteena on laajentaa ja syventää jäsentyneemmin teatterin ja yleisön välistä suhdetta sekä lisätä teatterin saavutettavuutta. Yleisötyö 1. tekee teatterin prosesseja tunnetuiksi, 2. madaltaa kynnystä tulla teatteriin, 3. etsii uusia asiakkuuksia, 4. lisää teatterin yhteisöllistä luonnetta ja 5. kutsuu yhteisöä osallistumaan erilaisilla tempauksilla.

   TAOssa järjestetään yleisötyön puitteissa esityksiin liittyviä keskusteluja, klubeja, tapahtumia, taiteilijatapaamisia, koulutuksia ja työpajoja sekä valmistetaan esityksiin liittyviä pedagogisia aineistoja. Työpaja- ja koulutustoimintaa tuotetaan yhteistyössä Helsingin seudun Kesäyliopiston kanssa kausittain kesäkuussa ja ne pyritään sitomaan syksyn esityksen harjoituskauden teemaan. Taiteilijatapaamisia järjestetään esitysten yhteyteen räätälöidyillä Tekijät tutuksi- ja Näytelmä tutuksi-tapahtumilla. Klubitoiminta noudattelee yleisötyön lainalaisuuksia ja esim. kielitieteilijä Janne Saarikiven Punkkua&Puhetta-klubin tyyppiset kulttuuriklubit nivotaan teemoiltaan kauden muuhun linjaan.

3. Kansainvälisyys on uuden strategian ja linjauksen rakenteellisena osana. TAO:n kv-tavoitteen keskiössä on löytää Euroopan itäisten reuna-alueiden toimijoiden joukosta kasvin- ja yhteistyökumppanit. Konsepti niiden kanssa perustuu esitysvaihtoon. Tavoitteena on kehittää ja tuoreuttaa TAOn näyttämöajattelua ja lisätä koko Suomen taide- ja kulttuurikentän vuorovaikutusta. Koko ohjelmistopolitiikan keskeisenä kriteerinä pidetään uudella strategiakaudella ohjelmiston kansainvälisen kiinnostavuuden näkökulmaa.

   TAOlla on 3-vuotinen Kansainvälistymissuunnitelma, joka pohjaa esitysvaihdon periaatteella tapahtuvaan vuorovaikutukseen. Esitysvaihto toteutetaan siten että vieraileva esitys saa kunkin vuoden toukokuussa esityskauden TAO:n näyttämöllä. TAO:n oma esitys vierailee vastaavasti yhteistyöteatterissa saman vuoden joulukuussa. Sen ensi askeleet otetaan jo pilotointivuosina 2024 ja 2025 TAO:n päästyä TINFOn kansainvälisyyden mentorointiohjelmaan ja jolloin se luo kansainväliselle toiminnalleen edellytykset. TAO:n kv-suunnitelman keskiössä on 3 vaihetta eri toimikausiin 2024-2028 jakautuneena:

   Suunnitelma ja askelmerkit kansainvälistymisestä ja TINFOn mentorointi tapaamiset 2024

   2. verkostoitumiset ja vierailut Itä-Euroopan teatterifestivaaleilla 2025

   3. Esitysvaihdon käynnistäminen valittujen yhteistyökumppaneiden kanssa 2026-2028.

Vuodenkierto. Klikkaa kuvaa isommaksi.

1. Asiakkuuksien kehittämissuunnitelma

Osana Talouden tervehdyttämissuunnitelma 2024:ää oli uusien asiakkuuksien löytämisen tavoite. Sitä varten laadittiin Asiakkuuksien kehittämissuunnitelma 2024. Suunnitelman pohjana käytettiin kesäkuussa 2023 tehtyä asiakaskyselyä. Keskeistä siinä on ollut tunnistaa kanta-asiakas ja toisaalta tavoiteltava asiakassegmentti. Ohjelmistopolitiikalla, yhteistuotannoilla mahdollisimman eri segmenteistä olevien teattere iden kanssa sekä kohdennetulla markkinoinnilla tavoitamme uutta asiakaskuntaa.

2. Kansainvälistymissuunnitelma

TAO:n kv-tavoitteen keskiössä on löytää Euroopan itäisten reuna-alueiden toimijoiden joukosta kasvin- ja yhteistyökumppanit, joiden kanssa esitysvaihtoon perustuva vuorovaikutus on mahdollista ja näin tuoreuttaa omaa näyttämöajatteluaan mutta myös koko Suomen taide- ja kulttuurikenttää.

3. Talouden tervehdyttämissuunnitelma

TAO:n Talouden tervehdyttämissuunnitelma 2024 jatketaan uudella strategiakaudella. Se tähtää erilaisilla toimenpiteillä merkittävään kustannushyötyyn sekä uusien asiakkuuksien tavoittamiseen ja uusien rahoitusmuotojen löytämiseen. Sen konkreettisilla toimenpiteillä tavoitellaan vuosien aikana kertyneen alijäämän asteittaista pienentymistä.

4. Yleisötyön kehittämissuunnitelma

Vertaisuuden, osallisuuden ja yhteisöllisyyden missiomme uudella Strategiakaudella kanavoituu Yleisötyön kehittämissuunnitelmassa. Yleisötyö on osallistavaa, sivistävää tai elävöittävää. Se johdattaa tutustumaan esityksiin ja teatterityöhön syvemmin tai osallistumaan itse teatterin tekemiseen. Työpajat, oppimateriaalit, tapahtumat ja teatterihankkeet ovat TAO:n yleisötyötä. Yleisötyössä pyritään saamaan teatterin pariin mahdollisimman laajalti eri-ikäisiä ja -taustaisia ihmisiä.

5. Kestävän kehityksen suunnitelma ja Teatterin Vihreä kirja

Tulevalla strategiakaudella TAOlla on johtava ja näkyvä asema kestävän kehityksen toimijana. Myös rahoittajat tarkastelevat rahoituskohteittensa kestävän kehityksen tilaa. TAO:ssa otetaan käyttöön brittiläinen The Theatre Green Book. Se on laadittu kestävämmän teatteritoiminnan ohjeistukseksi. TGB on kolmiosainen opas ja malli, missä annetaan ohjeita tuotantojen tekemiseen kestävämmällä tavalla sekä teatterirakennusten ja muiden teatterin toimintojen kestävyyden parantamiseen. Sen avulla TAO ensin määrittää oman organisaationsa lähtötilanteen ja aloittaa kestävämpien ratkaisujen valitsemisen ja niiden käyttöönoton uudella strategiakaudella. Ekologisuus läpäisee organisaatiossamme kolme tasoa: 1.Kestävät tuotannot, 2.Kestävät rakennukset ja 3.Kestävät toiminnot.

TAO:ssa luomme taiteellis-tekniset kokonaisratkaisut huomioimalla toiminnassamme mm. seuraavat seikat:1. Kiertoratkaisut, 2. Paikalliset hankinnat 3. Jätteet, 4.Yhteistuotannot, 5. Liikkuvuus. 6. Yleisötyö, 7. Digitalisaatio, 8. Taiteellinen näkemys

Strategiakauden keskeinen tavoite on talouden vakauttaminen, joka tekee toiminnan pitkäjänteisemmän suunnittelemisen mahdolliseksi. Valtion kulttuuripoliittiset linjaukset enteilevät kuitenkin julkisen rahoituksen pienentymistä. TAO on etukenossa julkisen rahamäärän vähentymiseen ja kääntää uudella strategiakaudella omarahoitusuutensa kasvuun. Lipputulojen ja muun omarahoituksen osuus kaikesta tuotosta on strategiakaudella yli 50%:a. Keinoina rahoitusosuuden kasvuun ovat yhteistuotantojen lisääntyminen, yleisötyön ja sen myötä koulutustoiminnan lisääntyminen sekä uusien asiakkuuksien löytyminen. Myös kansainvälistyminen lisää sekä oman tuotannon että julkisen rahan kassavirtaa uusien asiakkuuksien ja kansainvälistymistä tukevien rahoitusmuotojen myötä.

Liikevaihdon kehitys 2023-2027 (kts.kaavio)

Tuotot vuonna 2023. Klikkaa kuvaa isommaksi.

Tuottotavoite 2027. Klikkaa kuvaa isommaksi.

Teatteri Avoimet Ovet on vuodesta 2013 toiminut Sponda oyj:n omistamassa tilassa Helsingin Erottajankadulla. Uuden strategiakauden toisen vuoden 2026 alusta teatteri siirtyy Kansallisteatterilta vuokraamaansa Omapohjana tunnettuun tilaan vakituiseksi vuokralaiseksi osoitteeseen Itäinen Teatterikuja 3C.  Toimintakonsepti tilanvaihdoksen jälkeen pysyy samana. Omapohjan tilassa on kaikki tilat kuten näyttämö, baari, toimisto, näyttelijälämpiö, tekniikka ja edellytykset samankaltaiseen toimintaan kuin Erottajalla.

Lipputulojen vähentymisen osuutta omarahoitusosuudessa ja toisaalta vuokrannousua olemme laskeneet pystyvämme kompensoimaan: Omapohjan katsomon paikkaluku on vuoden 2026 alussa max. 90 kun se Erottajalla on 135.  Tämänhetkisen siirrettävän katsomorakenteen puitteissa luku on mahdollista nostaa 95:een. Suuntaa-antava ja vuoden 2025 talousarvion pohjalle tehty budjettikaavio 2026 on tehty 29€ keskilipunhinnalla 80% täyttöasteella. Seuraavassa kaaviossa on esitetty lähtötilanne muuton jälkeen 2026. Siinä oman tuoton, mukaan lukien lipputulot, baarimyynti ja tilavuokratuotot osuus on yhteensä 42%.

Klikkaa kuvaa isommaksi.

Strategiassa aiemmin esitetyn oman tulomuodostuksen ja eritoten lipputulo-osuuden kasvattamistavoitteen näkökulmasta Omapohjan tila on mahdollinen ja muuntautuva. Katsomotilan lakimääräinen ja paloturvallisuussäädösten mukainen henkilömäärä on 120. Tavoitteena on strategiakauden aikana yhteistyössä vuokraajan kanssa uusia katsomorakenne katsojamäärän lisäämisen mahdollistamiseksi sekä vastaamaan paremmin tervettä budjetointia, jossa täyttöasteodotus olisi maltillinen 60%.

Vuokrasopimus tehdään 5+2 vuodeksi.