| ohjaus | Laura Jäntti |
| rooleissa | Jukka Pitkänen, Jone Takamäki, Tiina Weckström |
| ensi-ilta | 9.2.2010 |
| esitykset ajalla | 8.2.–15.4.2010 |
Woyzeck – syrjäytymistarina äänimaisemassa
Woyzeck rakastaa kuumaveristä vaimoaan Marieta kiihkeästi. Kyetäkseen elättämään perheensä on hänen tehtävä töitä kolmessa vuorossa. Kun kaupunkiin saapuu korskea Rykmentinrumpali, kaikki muuttuu eikä mikään palaa enää entiselleen. Büchner kirjoitti Woyzeckin vuonna 1837 vain 22-vuotiaana. Klassikoksi muodostunut näytelmä on kiihottava tarina intohimosta, mustasukkaisuudesta, nöyryytyksestä ja kuolemasta. Ohjaaja Laura Jäntin tulkinta päivittää teoksen rohkeasti. Kolmiodraama ottaa tiukkaan otteeseensa jokaisen asianosaisen – niin näyttämöllä kuin katsomossakin.
teksti Georg Büchner
suomennos Eeva-Liisa Manner
sovitus työryhmä
ohjaus Laura Jäntti
musiikki/äänimaailma Jone Takamäki
valosuunnittelu Antti Kujala
pukusuunnittelu Pirjo Liiri-Majava
lavastus työryhmä
rooleissa Jukka Pitkänen, Jone Takamäki, Tiina Weckström
Esityksen kesto 1 h 30 min. Esityksessä ei ole väliaikaa.
Näytelmä tutuksi – työryhmä esittelee teosta 27.2. ja 23.3. tuntia ennen esitystä
Tekijät tutuiksi – yleisökeskustelua koko työryhmän johdolla 11.3. ja 7.4. esityksen jälkeen
Kritiikit
Ohjaaja Laura Jäntti sekä näyttelijät Tiina Weckström, Jukka Pitkänen ja Jone Takamäki ovat löytäneet itselleen hienon haasteen lähtiessään toteuttamaan näytelmää sen tarjoamista äänellisistä mahdollisuuksista käsin. Teatteri Avoimiin Oviin ryhmätyönä syntynyt näyttämösovitus kiteyttää keskeisen sisältönsä ääneen ja sen välittömään tehoon. – – ”Kun panen silmät kiinni, kaikki menee ympäri, ja viulut vain sahaavat, antaa mennä. Ja sitten tulee seinästä puhetta, etkö sinä kuule sitä?”, piinattu sotamies Woyzeck toteaa näytelmässä. Katsojan tuntemus on kutakuinkin sama, vaikkei esityksessä kuulla viuluja eikä kaikkia näytelmän repliikkejä. Ääni kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, ja äänen kautta Woyzeckin maailma tunkeutuu vastaansanomattomasti myös katsojan ytimiin.
Lauri Meri, HS 11.2.2010
Näytelmä on kuin latva-artisokka, josta on kuorittu kaikki ylimääräiset suomut kunnes käsissä on herkullisin ydin. Sen työryhmä on maustanut juuri oikein, keittänyt sopivan kypsäksi ja tarjoilee nyt taiturimaisesti.
Ilona Kangas, Turun Sanomat 12.2.2010
Mutta sitten esityksen imu vie mennessään. Vuonna 1837 lavantautiin kuolleen Georg Büchnerin jäämistöstä löytynyt näytelmätekstin luonnos on kuin korillinen välkkyviä peilinsirpaleita. Varomatonta ne viiltävät ja syvältä. Kun tottuu kohtausten rytmiin ja tyyliin, on kiinni kuin kala koukussa. – – Kun näyttämä pimenee, tietää nähneensä jylhän tragedia. Kiitos. Osui.
Marja Kuparinen, Kirkko & kaupunki 17.2.2010
I Laura Jänttis suggestiva regi blir Georg Büchners (1813–1837) avantgardistiska, expressionistiska undergångsdrama Woyzeck från 1836, om den förödmjukade soldaten Woyzeck, en mycket exceptionell, experimentell föreställning där ljuden och musiken, skapade av Jone Takamäki, mestadels ersätter texten och uttrycker samtliga rollpersoners häftiga känslor, passioner, tankar och kommentarer.
Elisabeth Nordgren, Hbl 17.2.2010
Esityksen tyylilaji haastaa katsojan. Kestää hetken, ennen kuin siihen pääsee mukaan, mutta se palkitsee. Avoimien Ovien kahden puolen olevassa katsomossa voi vakoilla myös vastapäätä istuvien reaktioita. Moni oli alussa huuli pyöreänä, pian kasvot pehmenivät hymyyn, ymmärtävään nyökyttelyyn, jopa kyyneliin. Juuri sen Jäntin kaarti saa aikaan.
Martti Mäkelä, Skenet 18.2.2010
Kritiikit kokonaan:
Helsingin Sanomat, Lauri Meri 11.2.2010
Turun Sanomat, Ilona Kangas 12.2.2010
Kirkko & kaupunki, Marja Kuparinen 17.2.2010
Hufvudstadsbladet, Elisabeth Nordgren 17.2.2010
Skenet, Martti Mäkelä 18.2.2010
