Teatteri Avoimet Ovet on vuonna 1998 perustettu, valtion rahoituslain ulkopuolinen helsinkiläinen ammattiteatteri, jonka toiminta on jatkuvaa ja ympärivuotista. Teatteri on toiminut vuodesta 2013 vuokraamissaan tiloissa osoitteessa Erottajankatu 5, keskeisellä paikalla Helsingin ydinkeskustassa. Teatteri Avoimia Ovia hallinnoi Teatteri Avoimien Ovien kannatusyhdistys ry.
Teatterin arvot ja visio
Teatteri Avoimet Ovet kuuluu eurooppalaiseen ryhmämuotoisten pienteattereiden perheeseen. Eurooppalaisen taideyhteisön toimintakenttää voi määrittää erilaisten yhteiskunnallisten muutosilmiöiden eli megatrendien ja kiihtyvällä tahdilla kehittyvän teknologian, maailmanpoliittisten jännitteiden, globaalien pandemioiden sekä luonnonvarojen ehtymisen ja ilmastonmuutokseen liittyvän kestävyyskriisin kautta. Aikaamme hallitsee eräänlainen hätätilaolosuhde, joka voidaan rinnastaa esimerkiksi sodan tai muun kriisin jälkeisen ajan yhteiskunnalliseen poikkeustilaan. Se tarkoittaa, että yhteiskunnassa täytyy alati nopeammalla aikataululla saada aikaan massiivisia, järjestelmää koskevia rakenteellisia muutoksia, joiden perustana on kestävämpi luonnonvarojen kulutusta rajoittava elämänmuoto.
Globaali hätätilaolosuhde ei voi olla reflektoitumatta taiteeseen. Teatteri Avoimet Ovet pyrkii linjauksillaan, ohjelmistollaan ja esityksillään olemaan rohkeassa vuorovaikutuksessa yhteiskunnasta kumpuaviin aiheisiin. Se haluaa rakentaa siltoja ja luoda toivoa sekä synnyttää keskustelunavauksia ja yhteisymmärrystä identiteettipolitisoituneiden ja eriytyneiden ihmisryhmien välille. Teatteri Avoiemt Ovet etsii aktiivisesti yhteistyössä yleisönsä kanssa uusia muotoja ihmiskunnan yhteisen tulevaisuuden rakennusaineiksi, keskustelunavauksiksi ja pelastuskonsepteiksi.
Teatteri Avoimissa Ovissa ei kuitenkaan kaihdeta leikkiä, moniselitteisyyttä tai kokeiluja ja tunnustetaan sitoutumattoman ja riippumattoman teatterin vastuu ottaa taiteellisia riskejä ja kehittää näin teatteria taidemuotona eteenpäin.
Toiminta
Teatterin ohjelmistoprofiilin pääpaino on omissa tuotannoissa; kevät- ja syyskausille tuotetaan molemmille yksi ensi-ilta. Esityskauden aikana tästä päätuotannosta järjestetään 25–30 esitystä. Teatterin oman ohjelmiston linjaan sopivat vierailut täydentävät ohjelmistoa. Vierailuista järjestetään pääsääntöisesti 1–5 esitystä. Vierailut valitaan julkisen haun kautta saatujen hakemusten perusteella kahdesti vuodessa.
Päätoimisen, kuukausipalkkaisen henkilöstön määrä Avoimissa Ovissa on 5 (johtaja, tuottaja, teatterisihteeri, järjestäjä-pukuompelija-baarivastaava, valaistus- ja tehostemestari) ja vakinaisen osa-aikaisen henkilöstön määrä noin 5 (lipunmyyjät, baarityöntekijät). Teatterin omissa produktioissa on vuosittain kiinnitettynä 10–20 taiteilijaa: muun muassa näyttelijöitä, muusikoita ja suunnittelijoita. Lisäksi yhteistyö- ja vierailuesityksissä esiintyy vuosittain noin 80 henkilöä. Vuosittain teatterilla on noin 120 esitystä ja noin 10 000 katsojaa.
Historiaa
Näyttelijä Liisi Tandefelt perusti 1994 Teatteri Avoimet Ovet oman jo 1970-luvulla alkaneen kiertuetoimintansa tueksi. Kiertueet suuntautuivat sekä ulkomaille että kotimaahan ja lisäksi useat esitykset televisioitiin. Pysyvän esitystilan etsinnät johtivat tulokseen 1997, kun Tandefelt löysi Museokadun tyhjäksi jääneen pankkisalin ja näin Teatteri Avoimet Ovet asettui aloilleen. Teatterin esikuvina toimivat keskieurooppalaiset kahvila- ja teehuoneteatterit, kohtauspaikat, kulttuuriklubit. Esitystoiminta Töölössä alkoi huhtikuussa 1998. Tandefelt jatkoi näyttelemistä, lavastamista ja pukusuunnittelua omassa teatterissaan, mutta kutsui myös kansainvälisiä, erityisesti saksalaisia, vierailijoita Museokadulle. Ohjelmistossa oli vahva painotus musiikkiin ja kirjallisuuteen.
Liisi Tandefeltin kaudella (1998–2003) teatterin ohjelmistossa oli paljon klassista musiikkia, koska hänellä oli hyvät suhteet alan taiteilijoihin. Myös runous oli keskeisellä sijalla. Heini Tolan aikana (2004–2019) teatterin ohjelmiston perustana oli vahva draama, erityisesti kotimaiset tekstit. Omia tuotantoja on ollut vuosittain kaksi ja ensi-iltaa seuraa n. 30 näytöstä. Lisäksi ohjelmistossa on ollut vierailuja sekä yhteistuotantoja. Klassisen musiikin konsertit olivat Tolan kaudella jääneet pois, mutta musiikkia oli ohjelmistossa edelleen; esimerkiksi tangoa ja laulelmailtoja. Samoin runoiltoja sekä kirjailijoiden nimikkoiltoja järjestettiin säännöllisesti.
Heini Tola jäi eläkkeelle kesällä 2019. Teatterin hallitus valitsi uudeksi johtajaksi 1.8.2019 alkaen ohjaaja-dramaturgi Hanna Kirjavaisen.
Johtajat
Hanna Kirjavainen 2019–
Heini Tola 2004–2019
Liisi Tandefelt 1998–2003
Palkinnot
Terveyttä taiteesta -tunnustus 2011
Minna Canthin seuran kulttuuripalkinto 2012 (Heini Tola)
Vuoden teatteri 2009
Vuoden töölöläinen yrittäjä 2008 (Heini Tola)
Vuoden esteettinen teko 2000
2023
Teatterin 25-vuotisjuhlavuosi, Erottajankadulla 10 vuotta täyteen
Tammikuussa esitetään vielä muutaman kerran jo syyskaudella ensi-iltansa saanutta Idioottia
Maaliskuussa Talvisodan kantaesitys
Syyskuussa La Stradan kantaesitys
2022
Syyskauden ensi-ilta Idiootti tuotetaan yhteistyössä Agit-Cirkin kanssa
Marian tunnustus saa kantaesityksensä kevätkaudella
2021
Open Road Show ja Onnellisinta on olla onnellinen saavat ensi-iltansa syyskaudella
2020
Sontiainen – balladi koti-ikävästä saa kantaesityksensä ja jatkaa syyskaudelle koronapandemian suljettua teatterit maaliskuussa
2019
Kirjavaisen ensimmäinen ohjaus Teatteri Avoimissa Ovissa, Villahousuhäpeä, saa ensi-iltansa syksyllä.
Teatterinjohtaja Heini Tola jää eläkkeelle, uutena johtajana aloittaa Hanna Kirjavainen.
Keväällä ensi-iltansa saa Heini Tolan ohjaama Loviisa ja Heta.
2018
20-vuotisjuhlanäytelmä Papin perhe
Erottaja 1917–18 jatkaa toiselle näytäntökaudelle
2016
Pala palalta pois jatkaa kolmannelle näytäntökaudelle
2013
Avoimet Ovet avaa uuden näyttämön Erottajalla 15-vuotisjuhlanäytelmällä Huojuva talo
Muista minut kiertueella Ruotsissa
2012
Kansanvalistusseuran säätiö irtisanoo teatterin vuokrasopimuksen
Heini Tola palkitaan Minna Canth -seuran kulttuuripalkinnolla
2010
Kuin ensimmäistä päivää jatkaa kolmannelle loppuunmyydylle näytäntökaudelle
2009
Vuoden Teatteri -palkinto
2008
10-vuotisjuhlanäytelmä Yksityisiä keskusteluja
2005
Meitä on monta – sotalapset ja sotaorvot kertovat kiertueella Ruotsissa
2004
Heini Tola aloittaa taiteellisena johtajana
2003
Liisi Tandefelt jää eläkkeelle ja kutsuu johtajaksi Heini Tolan
2002
Heini Tola vierailee ohjaajana Sisäkuvia-esityksessä
1998
Teatteri Avoimien Ovien Ystävät ry perustetaan
Liisi Tandefelt aloittaa teatterinjohtajana
Ensimmäiset esitykset omassa tilassa
1997
Teatterille löytyy pysyvä tila Töölöstä Museokadulta, vanhasta pankkisalista
1994
Teatteri Avoimien Ovien Kannatusyhdistys ry perustetaan
Teatteri Avoimien Ovien Kannatusyhdistys ry:n säännöt
1 § Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Teatteri Avoimien Ovien Kannatusyhdistys ry, ja sen kotipaikka on Helsinki.
2 § Tarkoitus ja toiminta
Yhdistyksen tarkoituksena on ylläpitää Teatteri Avoimien Ovien toimintaa muun muassa hankkimalla tähän tarvittavia varoja ja hallitsemalla teatterin toimintaa varten tarpeellisia tiloja, tukea teatterissa esitettävää tavoitteiltaan korkeatasoista näyttämötaidetta sekä varata mahdollisuus muillekin taiteilijoille vierailla esiintymässä Teatteri Avoimissa Ovissa.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa ja järjestää yhteisneuvotteluja alan erityiskysymyksistä.
Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, omistaa toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä toimeenpanna asianmukaisen luvan saatuaan arpajaisia ja rahankeräyksiä. Yhdistys voi luovuttaa hallitsemaansa tilaa korvausta vastaan muihin tarkoituksiin. Lisäksi yhdistys harjoittaa kahvila- ja ravintolaliikettä yhdessä toimipaikassa. Asianmukaisen luvan nojalla yhdistys voi harjoittaa myös anniskelutoimintaa näytäntöjen yhteydessä.
3 § Jäsenet
Yhdistyksen jäseniksi voivat liittyä yhdistyksen päämääriä kannattavat henkilöt.
Jäseniltä perittävästä liittymis- ja jäsenmaksuista päättää yhdistyksen syys-kokous. Yhdistyksen jäsenet hyväksyy hallitus.
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla eroamisestaan yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.
4 § Hallitus
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluvat yhdistyksen syyskokouksessa valitut puheenjohtaja ja neljä–seitsemän muuta jäsentä. Hallituksen jäsenten toimikausi on kalenterivuosi. Hallitus valitsee keskuudestaan vara-puheenjohtajan.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta tai kun vähintään kaksi hallituksen jäsentä sitä vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuina on läsnä.
Asiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide, vaaleissa kuitenkin arpa.
5 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
Yhdistyksen nimen kirjoittaa puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, teatterin johtaja tai hallituksen vuosittain määräämä henkilö, kukin erikseen.
6 § Tilikausi ja tilintarkastus
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.
Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajalle viimeistään kolme viikkoa ennen kevätkokousta. Tilintarkastajan tulee antaa kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään viikkoa ennen kevätkokousta.
7 § Yhdistyksen kokouksen koollekutsuminen
Yhdistyksen kokoukset kutsuu koolle hallitus. Kokouskutsu on lähetettävä viimeistään seitsemän (7) päivää ennen kokousta kirjallisena kullekin jäsenelle.
8 § Yhdistyksen kokoukset
Yhdistyksellä on kaksi varsinaista kokousta vuosittain, kevätkokous ja syys-kokous.
Kevätkokous pidetään hallituksen määräämänä päivänä huhtikuun loppuun mennessä ja syyskokous samoin hallituksen määräämänä päivänä marraskuun loppuun mennessä.
Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään yksi kymmenesosa (1/10) yhdistyksen jäsenistä vaatii sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti.
Yhdistyksen kokouksessa jokaisella äänioikeutetulla jäsenellä on äänioikeus ja yksi ääni.
Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä, paitsi 10 §:ssä mainituissa tapauksissa. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaalit arvalla, muutoin päätökseksi tulee kokouksen puheenjohtajan kannattama mielipide.
Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen varsinaisen kokouksen käsiteltäväksi, on hänen siitä kirjallisesti ilmoitettava niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
9 § Vuosikokouksissa käsiteltävät asiat
Vuosikokouksissa valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa.
Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
– hyväksytään vuosikertomus
– esitellään tilintarkastajan lausunto
– päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä
Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
– hyväksytään toimintasuunnitelma ja tulo- ja menoarvio
– valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut hallituksen jäsenet
– päätetään liittymis- ja jäsenmaksusta
– valitaan tilintarkastaja ja varatilintarkastaja
10 § Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä äänestyksessä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.
Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään varat samaan tarkoitukseen.
Sivun kansikuva: Mitro Härkönen. Marian tunnustus, 2022. Ohjaus Hanna Kirjavainen. Kuvassa Ella Pyhältö Maria Jalavan roolissa.
