Villahousuhäpeä


Villahousuhäpeä (2019) Eira Mollberg, Hanna Kirjavainen. Rooleissa Irina Pulkka, Laura Malmivaara. Ensi-ilta 19.9.19. Oikeassa yläkulmassa Teatteri Avoimien Ovien logo.
ohjaus Hanna Kirjavainen
rooleissa Laura Malmivaara, Irina Pulkka
ensi-ilta 19.9.2019
esitykset ajalla 18.9.–29.11.2019
hinnat alk. 25–35 / 23–33 / 15–25 €, show & dinner 88 €, early bird 25 € (myynnissä 29.5. asti)
kalenteri
hinnasto
osta liput

Villahousuhäpeä


”Äiti! Rukoillaanko? Vai lähetäänkö katkolle?”

Villahousuhäpeä on autofiktiodraama lamaannuttavasta häpeästä ja päihderiippuvuudesta. Esitys on uranaisen odysseia kadonneen äitiyhteyden jäljille. Se kertoo yrityksestä toimia Urho Kekkosen miniän, Brita Kekkosen elämänkertakirjurina. Vastoinkäymiset tehtävässä ja muissakin ”rohkeita pääavauksia” vaativissa taideteoissa syytävät kertojan kriisiin ja päihdekuntoutuskeskuksen huuruisiin tupakkarinkeihin. Niistä löytyy yhtymäkohtia milloin Stalingradin valloitukseen, milloin Leo Tolstoin parisuhdekriisiin, mutta ennen kaikkea elämässään kompuroijalle löytyy kannatteleva vertaisyhteisö.

Villahousuhäpeä tuo myös pyhän ja armon ulottuvuuden tähän hourupäitten ja päihteiden läpiturvottamaan kilpailuyhteiskuntaamme. Esityksen elämänvoimana on vapauttava huumori, kun eksyneet elämäntapapudokit hapuilevat milloin minkäkin korvaushoidon piirissä. Ja vaikka päähenkilö ei löydäkään äitiään, hän saa venäläisestä nunnaluostarista tilalle 160 hurtilla huumorilla varustettua äidinkorviketta.

Kirjailija-toimittaja Eira Mollbergin 19.9.2019 julkaistavan romaanin (Tammi) Villahousuhäpeän samanniminen kantaesitys Teatteri Avoimissa Ovissa on esitys kahdelle naiselle ja ortodoksikuorolle. Sen rooleissa nähdään Laura Malmivaara ja Irina Pulkka.

”Kirkkokansa rynni ja työntyili, jonotti ja kumarteli, ja suuteli muumioituneen pyhimyksen kasvoille asetettua liinaa. Joku vieressäni viuhtoi ristinmerkin ilmaan. Paidassa luki: Vodka – connecting people!” 

teksti Eira Mollberg
dramatisointi ja ohjaus Hanna Kirjavainen
lavastus ja videoprojisoinnit Alisha Davidow
äänisuunnittelu Pekka Lehti
valosuunnittelu Ainu Palmu
kuoron johto Larissa Qvintus-Petsalo
esityskuvat Mitro Härkönen
puffikuvat Laura Malmivaara / Sami Salomaa

rooleissa Laura Malmivaara, Irina Pulkka sekä ortodoksinen kirkkokuoro

Esityksen kesto noin 2 h 10 min. Esityksessä on väliaika.

ensi-ilta 19.9.2019
esitykset ajalla 18.9.–29.11.2019

Nyt myynnissä myös show & dinner -paketti Teatteria ja Pastista 88 €.

Early bird -liput á 25 € myynnissä 29.5. asti (ei koske perjantai- tai lauantaiesityksiä)

Näytelmä tutuksi – ohjaaja esittelee teosta 28.9., 5.10. ja 16.11. tuntia ennen esitystä.
Tekijät tutuiksi – yleisökeskustelua työryhmän johdolla 12.10. ja 26.10. esityksen jälkeen.
Näissä illoissa on korotetut lipunhinnat. Hintaan sisältyy myös käsiohjelma.

Katso lisää kuvia Flickristä.

Rolig, öm och avklädd alkoholist. – – Där Pulkkas roll är strykrädd, liten, kvick och nervös är Malmivaaras roller svala, självsäkra och överlägsna. Trots att de båda skådespelarna gör många roller upprepar de ett mönster. – – Malmivaara är inte bara sval, hon har distans och humor. Hon och Irina Pulkka är ett perfekt radarpar, de är tillräckligt olika men speglar också varandra. – – Hanna Kirjavainens regi tar fasta på mönstren, men skruvar ner temperaturen. Tillsammans med Alisha Davidows scenografi med en huvudscen och en bur, lådor för undanstuvande misslyckanden och projiceringar av sådant Eira försöker glömma, visar Teatteri Avoimet Ovet ett annat kvinnoansikte. Teatern har spelat en rad kvinnoklassiker de senaste åren och har nu nästan nått fram till dags dato.
Barbro Enckell-Grimm, HBL 20.9.2019

Irina Pulkka esittää alkoholismiin putoavaa minäkertojaa myös humoristiset sävyt säilyttäen. – – [Laura] Malmivaara on loistava kipakkana Brita Kekkosena. – – Kauniisti laulava ortodoksikuoro tuo lavalle Pyhtitsan luostarin ja pyhyyden tunnelmaa.
Laura Kytölä, HS 21.9.2019

Hyvältä näyttää lavastus, joka on Alisha Davidowin käsialaa, samoin kuin puku- ja videosuunnittelukin. Projisoinnit varsinkin ovat hienoja, niillä tuodaan lavalle hienoja näyttämökuvia ja luodaan tunnelmaa sujuvasti. – – Näyttelijäkaksikko tekee sujuvaa työtä, molemmilla on monta hahmoa ja hahmosta toiseen hypätään näppärästi. Erityisesti mieleen jäi Pulkan hieno läsnäolo ja vahva näytteleminen sekä Malmivaaran hyvä energia ja taitava näyttelijäntyö. – – Katsomossa on siis koko ajan läsnä toivo paremmasta ja mahtuu tähän vähän huumoriakin, mutta enimmäkseen rankkoja aiheita käsitellään vakavasti, mutta sopivan kevyellä otteella ja uskottavasti.
Teatterinna-blogi, 21.9.2019

Pulkka kuljettaa muistiinpanoja tekevän nuoren Eiran salonkien ja silmäätekevien luota mäkiseen maastoon, joka vie katkolle ja lopulta kuntoutuksen hoitopolulle. Pulkka työstää häpeän keskellä elävää rooliaan rohkeasti ja saa hahmoon paljon sävyjä.
Ääni katsomossa -blogi 20.9.2019