Suloiset talvipäivät olivat yhtä jäniksen turkkia

Suloiset talvipäivät olivat yhtä jäniksen turkkia on Sirkka Turkan runoihin pohjautuva musiikki-, runo- ja näyttämöteos. Rooleissa nähdään Kaija Pakarinen ja Tapani Rinne.

Lavarunoutta, ambientjazzia ja teatteria yhdistelevässä esityksessä henkilö etsiskelee muuatta mielipuolista toccataa, muistelee kouluaikoja lehmuksen latvassa, pommittaa päätään unipillereillä, seuraa Hamletin kasvatusta, pureskelee tulitikkujen syttypäitä, potee mahakouristuksia ja näköhäiriöitä, vaipuu unohdukseen ja sen alapuolellekin. Yö laajenee vuoreksi talon ylle, jäniksen silmä on taivaan kokoinen. 

Esitys perustuu Sirkka Turkan runokokoelmaan Yö aukeaa kuin vilja (Tammi 1978). 

Sirkka Turkan runot ovat kuin ilotulitusta. Tässä esityksessä on pyritty siihen, että katsojan päänsisäinen teatteri pääsee avautumaan. Runojen esitystapa ja musiikki antavat tilaa sille, että kuvat voivat syntyä katsojan mielessä. Tapani Rinne käyttää erilaisia efektilaitteita ja maalaa äänillä visuaalisia maisemia, kuten metsän tai tähdenlennon.